Paleoskandinaavinen kieli

Paleoskandinaavinen kieli on kieli, jota puhuttiin Fennoskandiassa, kunnes saame syrjäytti sen noin 2000 vuotta sitten. Paleoskandinaavi (myös "muinaislappi"[1]) ei ollut sukua saamelle, eikä millekään nykyään tunnetulle kielelle. Sen sanastoa on säilynyt saamelaisissa paikannimissä, joiden pohjalta sanastoa on rekonstruoitu. Saamelaiskieliin on myös tullut monia lainasanoja paleoskandinaavisesta kielestä, lainasanoja on todennäköisesti yli tuhat.[2]

Nykysuomen sanoista nuotio, kontio, kiiruna ja naali ovat siirtyneet saamelaiskielten kautta muinaiskielestä suomeen.[3]

Sanastoa

  • -ir-, vuori
  • skiehč(č)-, vedenjakaja
  • jeahk(k)-, yksinäinen (vuori)
  • nuss-, vuorenhuippu vuorijonon reunalla
  • čára-, ylimmäinen (järvi)
  • sáll-, suuri saari merellä
  • čiesti, jyrkkäreunainen ranta
  • ičč-/ižž-, uloin saari merellä[4]

Lähteet

  1. Piha, Minerva: Suomen esihistorian tuntemattomat kielet Kalmistopiiri. 21.2.2020. Viitattu 29.7.2020.
  2. https://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_aikio.pdf
  3. Rossi, Venla, 7 väärinkäsitystä suomen kielestä, Helsingin Sanomien kuukausiliite, syyskuu 2022
  4. https://www.academia.edu/4811770/An_Essay_on_Substrate_Studies_and_the_Origin_of_Saami

Aiheesta muualla

  • Aikio, Ante: An essay on Saami ethnolinguistic prehistory. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne, 2012, nro 266, s. 63–117. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen seura. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 17.12.2018.